Wärtsilän 430 voimalaitoksen 4 000 MW teho tasapainottaa uusiutuvaa energiaa - Nyt yhtiö paljastaa, miten suomalaisyritys pääsee Intian markkinoille
28.03.2024Wärtsilä on toiminut Intiassa 1980-luvun alusta lähtien tarjoten ratkaisuja maan epäluotettavan sähköverkon haasteisiin. Wärtsilä on toimittanut maahan yhteensä 430 voimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 4 000 megawattia. Alun perin öljyllä toimineet generaattorit on sittemmin päivitetty pääasiassa kaasukäyttöisiksi vastauksena ympäristöhaasteisiin. Wärtsilä tarjoaa ratkaisuja aurinko- ja tuulienergian tuotannon tasapainottamiseen, mikä on erityisen tärkeää pohjois-Intiassa, jossa saasteongelma on vakava. Uusissa kaasumoottoreissa voidaan käyttää jopa 25 prosenttia vihreää vetyä ilman laitteiden muutoksia. Wärtsilä korostaa paikallisen läsnäolon merkitystä Intian markkinoilla.
Sähkön toimitusvarmuutta parannetaan Jaalassa
28.03.2024Järvi-Suomen Energian toiminta-alueella on pääosin viimeistelty taajamien sähköverkon toimitusvarmuusinvestoinnit. Yhtiö suuntaa nyt huomionsa haja-asutusalueille, missä keskitytään keskijänniterunkoverkkojen maakaapelointiin ja ilmajohtolinjojen siirtoon teiden varsille. Uusi runkoyhteys rakennetaan Kouvolassa Metsäkylän ja Hausanniemen alueelle, jossa asennetaan 33 kilometriä maakaapelia ja 3 kilometriä ilmajohtoa. Investoinnin arvo on 1,5 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan Elvera Oy:n urakoimana. Järvi-Suomen Energia panostaa vuonna 2024 yli 40 miljoonaa euroa sähköverkkoon, rakentaen lähes 1000 kilometriä uutta toimitusvarmaa verkkoa.
Vihreä siirtymä: Green North Energy sopi vihreiden vety- ja ammoniakkilaitosten perustamisesta Porin ja Kemin kanssa - tiedossa satoja työpaikkoja
28.03.2024Suomalainen Green North Energy on solminut aiesopimukset vihreiden vety- ja ammoniakkilaitosten mahdollisen perustamisen selvityksestä Porin ja Kemin kaupunkien kanssa. Yhtiö aikoo hyödyntää Business Finlandin tukea kehittämäänsä tuotantokonseptia, jota se on jo soveltanut Naantalin pilottilaitoksessa. Business Finland myönsi Green North Energylle 2,3 miljoonan euron tuotekehityslainan, joka auttaa yhtiötä suunnittelemaan tuotantokonseptinsa laajentamisen Naantalin vety- ja ammoniakkilaitoksesta Poriin ja Kemiin. Uusiutuvalla energialla valmistettujen vetytuotteiden odotetaan korvaavan fossiilisia polttoaineita ja kemikaaleja, edistäen näin vihreää siirtymää niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Lisäksi laitosten perustaminen vahvistaisi Suomen huoltovarmuutta ja luotaisiin satoja uusia työpaikkoja Porin ja Kemin alueelle.
Luumäen talouksissa aurinkosähköä tuottaa jo lähes 100 pienyksikköä
28.03.2024Vaikka sähkön hinnoittelu perustuu yhä enemmän kysyntään, tarjontaan ja vuodenaikoihin, kiinnostus aurinkosähköön on säilynyt Luumäellä korkeana. Aurinkovoimaloiden kysyntä on kasvanut viime vuosina, ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy on asentanut Luumäelle yhteensä 48 aurinkovoimalaa vuosina 2022 ja 2023. LUT:n professori Jero Ahola suosittelee omakotitaloihin 5-10 kilowatin aurinkosähköjärjestelmää, joka mahdollistaa sekä oman käytön että sähkön myynnin. Aurinkopaneelien asentamisessa katon suuntaisesti on edelleen järkevintä, mutta idän ja lännen suuntien lisääminen voi lisätä aamu- ja iltatuotantoa.
Ensimmäinen smrhanke peruuntui
28.03.2024Yhdysvaltalaisen pienten modulaaristen ydinreaktoreiden kehittäjän ja alan pioneeri Nuscalen talousvaikeudet syvenevät, kun se joutui marraskuussa 2023 perumaan ensimmäisen pienreaktorinsa rakennushankkeen. Yhtiön nettotulos oli vuonna 2023 noin 180 miljoonaa dollaria tappiollinen, ja yritys on aloittanut suuret säästöohjelmat tilanteen parantamiseksi. Vaikka Nuscalella on edelleen pienreaktorien kehityshankkeita, sen ensimmäinen suunniteltu rakennusprojekti keskeytettiin, kun kumppani vetäytyi hankkeesta Idahoon suunnitellun voimalakokonaisuuden inflaation takia. Nuscalen pienreaktoridesign on saanut hyväksynnän Yhdysvaltojen viranomaisilta, mutta uuden mallin hyväksyntäkäsittely vie vähintään kaksi vuotta, eikä ensimmäisen rakennusprojektin aikataulua ole vielä tiedossa. Suomessa on myös suunnitteilla pienydinvoimaa useiden yritysten toimesta.
Kaukolämpölinjan siirrosta Sysmälle liki 100 000 euron lasku
28.03.2024Sysmän toimintaympäristövaliokunta on hyväksynyt tulevan liikuntapuiston alueelle suunnitellun kaukolämpölinjan siirron. Kaukolämpöverkon omistaja Nevel arvioi siirtotyön kustannukset noin 96 000 euroksi, joka laskutetaan Sysmän kunnalta. Lisäksi valiokunta korosti, että kaukolämpöputken siirron yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei se vaikeuta mahdollisen tekojääradan rakentamista. Vanhan putkisto-osuuden poistaminen ja hävittäminen sisällytetään liikuntapuiston rakennusurakkaan.
Sähkönkäytön optimointi on harrastuksena hauskempaa kuin pakosta
28.03.2024Ilkka-Pohjalaisessa 17. maaliskuuta julkaistussa artikkelissa käsiteltiin sähkönkäytön optimointia ja kulutuskäyttäytymistä. Ammattilaiselle kulutusoptimoinnin parantaminen voi olla innostavaa harrastusta ja säästökeinoa, sähkön hintojen voimakkaat vaihtelut tuottavat monille suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille jokapäiväistä päänvaivaa, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta optimoida sähkönkulutustaan. Tavallisen kotitalouden kannalta sähkön optimointi vie aikaa, vaivaa ja rahaa pois muista tarpeista. Tavalliselle kuluttajalle sähkön tulisi olla kuin veden tuleminen hanasta, kirjoittavat Coinmotion Oy:n tutkimusjohtaja Thomas Brand ja datakeskusasiantuntija Jaakko Kaijala Nordblock Oy:stä.
Kokemäki korottaa aurinkovoimaloiden taksaa
28.03.2024Kokemäen kaupunki on päättänyt korottaa aurinkovoimaloiden toimenpideilmoituksen hintaa. Nykyisen taksan mukaan aurinkovoimaloiden toimenpideilmoitus maksaa 100 euroa, mutta tekninen ja ympäristölautakunta katsoo, että tämä ei riitä kattamaan teollisen mittaluokan aurinkovoimalahankkeiden aiheuttamia kustannuksia rakennusvalvonnalle. Siksi toukokuusta alkaen aurinkovoimalakentistä peritään 400 euron toimenpidemaksu, lisäksi 50 euroa jokaista voimalakentän hehtaaria kohti.
Vihreä siirtymä vauhdittaa tuulivoimaa
28.03.2024Suomeen suunnitellaan yli 130 000 megawatin tuulivoimahankkeita, joiden investointipotentiaali on yli 200 miljardia euroa. Vuosien 2024–2025 aikana Suomeen valmistuu yli kolmella miljardilla eurolla tuulivoimaa. Tuulivoiman osuus teollisuuden kiinteistöinvestoinneista on kasvanut yli 25 prosenttiin. Kainuussa Hyrynsalmen Lumivaarassa rakenteilla oleva hanke lisää alueen voimantuotantokapasiteettia 145 megawatilla. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoima houkuttelee eniten investointeja Suomeen, ja se vaikuttaa myös sähkön hintaan. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä noin 90 miljardin edestä suunnitteilla olevia maatuuilivoimahankkeita, ja merituulivoimainvestointien potentiaali on yli 170 miljardia euroa.
Uusi ennätyshalpa energiavarasto
28.03.2024Italialaisen startupin Energy Domen innovaatio perustuu hiilidioksidin varastoimiseen nestemäiseen muotoon aurinko- tai tuulienergian ylituotannon aikana. Energy Dome näkee hiilidioksidiakut kilpailukykyisenä vaihtoehtona perinteisten sähköakkujen rinnalla. Ensimmäinen tällainen akku on jo rakennettu Sardiniaan aurinkoenergian tuotannon yhteyteen. Samankaltaisia ratkaisuja kehitetään myös muissa energia-alan yrityksissä, kuten Westinghousella, joka rakentaa Alaskassa 100 megawatin energiavarastoa, jonka varastointikapasiteetti vastaa 80 000 kotitalouden sähköntarvetta 12 tunnin ajan. Tämä varastointimenetelmä toimii lämpöpumpun tavoin lämmittäen hiilidioksidia ylikriittiseen tilaan ja käyttäen sen lämpöä sähkön tuottamiseen. Westinghousen mukaan tämä lämpöpumppuratkaisu on noin puolet edullisempi kuin vastaava litiumioniakkujen varastointijärjestelmä.
Katuja revitään auki, kun Lappeenrannan Energia investoi verkostoihinsa
28.03.2024Lappeenrannan Energia investoi tänä vuonna yhteensä noin 16 miljoonalla eurolla eri kohteisiin, joista suurin osa kohdistuu sähköverkkoihin. Yhtiö panostaa erityisesti maakaapelointiin sekä ilmajohdotuksen uudistamiseen eri alueilla, kuten Hytin ja Raipon välisellä alueella, Vainikkalan suunnalla ja Vaalimaantien varrella. Venäjän hyökkäys Ukrainassa on herättänyt huolta huoltovarmuudesta, ja yhtiö on varautunut kyberuhkiin ja lisännyt valvontaa kriittisissä pisteissä. Lisäksi Lappeenrannan Energian tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta noin 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Ilomantsin Lämpö Oy aloittaa kaukolämmön jakelun
28.03.2024Ilomantsin Lämpö Oy ja Neova Oy ovat solmineet sopimuksen tukkulämmön toimittamisesta Ilomantsin kunnan taajaman kaukolämpöverkkoon. Sopimus astuu voimaan 1.1.2025 ja päättyy 31.12.2039. Neova tuottaa lämpöenergian pääasiassa omalla aktiivihiilitehtaallaan, ja vastaa myös varavoimaloiden käytöstä ja ylläpidosta sekä kaukolämpöverkon huollosta ja kunnossapidosta. Ilomantsin Lämpö jakaa hankkimansa tukkulämmön asiakkailleen omistamallaan kaukolämpöverkostolla, ja laskutuksesta vastaa Ilomantsin Lämpö Oy.
Kaukolämmön hinta on noussut Viitasaarella rajusti alle vuodessa
28.03.2024Viitasaarella taloyhtiöiden kaukolämmön kustannukset ovat nousseet lähes 27 prosenttia vuoden aikana. Alva Viitasaari ja myöhemmin Nevel Oy ovat molemmat korottaneet kaukolämmön maksuja, mikä on johtanut merkittävään kustannusten nousuun. Keskikokoisen kerrostaloyhtiön lämmityskulut ovat nousseet peräti 26,8 prosenttia. Saarijärvellä ja Jämsässä kaukolämmön hinta on edullisempi, kun taas Laukaassa ja Jyväskylässä se on kalleinta, yli 30 000 euroa vuodessa. Viitasaarella taloyhtiöt maksavat nyt yli 30 prosenttia enemmän kaukolämmöstä kuin vastaavat taloyhtiöt Saarijärvellä ja Jämsässä. Laukaassa ero on yli 60 prosenttia maakunnan edullisimpiin paikkakuntiin verrattuna.
Fingrid valitsi Caverionin toteuttamaan Bölen 110 kV:n sähköaseman Siuntiossa
27.03.2024Fingrid Oyj on valinnut Caverionin toteuttamaan Siuntiossa sijaitsevan Bölen 110 kV:n sähköaseman. Uusi sähköasema rakennetaan Inkoo–Espoo 110 kV:n voimajohdon viereen, ja hankkeen arvo on noin 4,7 miljoonaa euroa. Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin, ja sähköaseman 110 kV:n katkaisijat toteutetaan SF6-vapaina. Tämä edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Lisäksi rakentamisessa huomioidaan mahdollisuus laajentaa sähköasemaa tulevaisuudessa.
Joka kahdeksas Euroopassa myyty uusi auto on sähköauto, mutta kasvu on takkuista
27.03.2024Akkukäyttöisten ajoneuvojen osuus viime helmikuun myynnistä oli 12 prosenttia, kun kokonaistoimitukset kasvoivat 10 prosenttia. Vaikka sähköautojen suosio kasvaa Euroopassa, Yhdysvalloissa niiden markkinaosuus on ollut vaatimaton. Vaikka sähköautojen myynti kasvoi Euroopassa yleisen automyynnin mukana, niiden markkinaosuus ei kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Bensiini- ja dieselautojen markkinaosuus laski odotetusti, mutta todelliset voittajat olivat bensiinihybridit, joiden myynti ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi.
Viisi mahdollista tuulivoima-aluetta arvioidaan maakuntakaavaa varten
27.03.2024Päijät-Hämeen maakuntakaavaprosessi etenee kaavaluonnosvaihetta kohti. Tuulivoimateeman osalta aiemmin laadittua selvitystä täydennetään maisemallisten vaikutusten arvioinnilla ja vuorovaikutustyöllä. Arvioitavat alueet sijoittuvat Padasjoelle, Iittiin, Sysmään ja Sysmän ja Asikkalan kuntarajalle. Syksyllä 2024 järjestettävässä tuulivoimaseminaarissa esitellään tulevan vuorovaikutustyön tuloksia.
Kiina-riippuvuus ja korkotaso pilvistävät aurinkoenergian taivasta
27.03.2024Isoja aurinkovoimaloita on rakenteilla Suomeen. Aurinkovoimaa varjostaa kuitenkin kiinalainen teknologia, korkotaso ja alueelliset erot lupakäytännöissä. Kiina tuottaa nykyisin yli 80 prosenttia aurinkovoimaloissa tarvittavasta teknologiasta, ja aurinkopaneeleissa sen osuus on vielä suurempi.
Sijoittajat ryntäsivät joukolla Fortumiin - Näin osake profiloituu salkussa
27.03.2024Suomalaiset yksityissijoittavat ovat ostaneet energiayhtiö Fortumin osakkeita urakalla. Helmikuussa Fortumin omistajamäärä kasvoi lähes 6 600 omistajalla. Samalla Fortum kiilasi Suomen kolmanneksi omistetuimmaksi yhtiöksi finanssiyhtiö Mandatumin ohi. Yksi Fortumin tulokseen vaikuttava tekijä voisi olla alkuvuodelta poliittiset lakot.
Navitaksen Jouko Laitinen: "Vedyn jakeluverkoston kautta itäinen Suomi on mahdollista kytkeä osaksi Euroopan uusiutuvan energian verkostoa"
27.03.2024Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy kokoaa yhteen suunnitelmaan uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin, jolla houkutellaan uusia investointeja Pohjois-Savoon. Suunnitelma tulee sisältämään nykyiset, tulevat ja potentiaaliset energiantuotantoalueet, niihin liittyvän energiansiirto- ja tieinfran, sekä mahdolliset energiantuotantoa rajoittavat tekijät. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtajan Jouko Laitisen mukaan vedyn jakeluverkoston kautta itäinen Suomi on mahdollista kytkeä osaksi Euroopan uusiutuvan energian verkostoa.
Tuulivoimaa ja teollisuutta sijoitettava tasaisesti koko Suomeen Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkka: "Länsi-Suomessa sähköverkko on jo täynnä"
27.03.2024Maatuulivoimasta pääosa on rakennettu Suomen länsirannikolle. Uutta tuotantoa ja kulutusta Länsi-Suomeen mahtuu vasta lisäinvestoinnein. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on maan suurimpia investoijia. Yhtiö varautuu sähkön kysynnän kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä, yhteensä miljardin euron 10-vuotisella investointiohjelmalla. Puhtaaseen energiaan suunnitellut investoinnit liittyvät teollisuuteen, liikenteen sähköistymiseen, sekä tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentamiseen.
Oulun Seudun Sähkö rakentaa hiilineutraalin biolämpölaitoksen Kempeleeseen
27.03.2024Oulun Seudun Sähkö rakentaa Kempeleeseen biopolttoainetta käyttävän lämpölaitoksen. Laitoksen valmistuttua Kempeleen kaukolämpö on kokonaan hiilineutraalia. Laitos käsittää kaksi 10 megawatin lämpökattilaa, sekä energiatehokkaan savukaasujen lämmöntalteenottolaitoksen. Laitokselle tulee myös 650 kuution kaukolämpöakku, jolla voidaan optimoida lämmöntuotantoa ja tasoittaa kulutushuippuja. Laitoksen kokonaisteho on 25 megawattia.
Green North Energy investoi 2 miljardia euroa vetytalouteen
27.03.2024Green North Energy rakentaa vihreästä vedystä ammoniakkia valmistavat tehtaat Naantaliin, Poriin ja Kemiin. Hankkeiden arvo on yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Porin ja Kemin valintaan vaikuttivat alueilla suunnitteilla olevat mittavat merituulivoimahankkeet sekä hyvät satamayhteydet. Vety-ammoniakkilaitoksen teknologinen suunnittelutyö on jo valmis. Kolmen laitoksen myötä Suomi olisi omavarainen ammoniakin suhteen.
Vetelissä aloitetaan kaavoittaa tuulivoimaa Jauhonevalle - katso tästä hankealueen sijainti
26.03.2024Vetelissä aloitetaan laatia tuulivoimakaavaa Jauhonevalle. Vetelin kunnanhallitus hyväksyi maanantaina Winda Energy Oy: aloitteen kaavan laatimisesta. Winda Energy on perustanut hanketta varten oman projektiyhtiön, Tuulipuisto Oy Jauhonevan. Yhtiö suunnittelee alueelle alustavasti noin viittä tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että osayleiskaava hyväksyttäisiin vuoden 2027 alussa ja rakentaminen käynnistyisi vuonna 2029.
OneNet-kehityshanke: joustoa sähköverkkojen tarpeisiin
26.03.2024OneNet-hankkeessa Fingrid kehitti muiden hankeosapuolten, kuten Vattenfallin ja Nordpoolin, kanssa joustomarkkinaratkaisuja osana EU:n Horizon2020-tutkimusohjelmaa. OneNet jatkoi aiemmin päättynyttä INTERRFACE-hanketta, jossa Fingrid keskittyi kanta- ja jakeluverkkojen yhteistyöhön sekä sähköjärjestelmän siirtojen hallinnan ja taajuudenhallinnan kehitystarpeisiin.
Kotkan Energia investoi miljoonia euroja Hovinsaaren voimalaitokselle tulevaan sähkökattilaan
26.03.2024Kotkan Energia investoi lähivuosina useita kymmeniä miljoonia euroja erilaisiin tuotantomuotoihin, jotka perustuvat hukkalämpöön ja sähköistymiseen. Yhtiö on päättänyt investoida 30 megawatin sähkökattilaan Hovinsaaren voimalaitokselle. Laite on tarkoitus saada käyttöön kesällä 2025. Uusi kattila hyödyntää sähkömarkkinoiden hinnan vaihteluja ja hillitsee siten energiantuotannon kustannuksia.
Suomi tarjoaa lämpöpumppubisnekselle hyvät olosuhteet - "Osaamme jo tämän täällä kylmissä olosuhteissa"
26.03.2024Suomessa on myyty 1,6 miljoonaa lämpöpumppua. Vuonna 2030 niitä arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa, tuottaen kolmanneksen Suomen lämmityksestä. Vuonna 2023 myynti laski normalisoitumisen myötä. Lämpöpumput ovat suosittuja sähkölämmitystaloissa ja kaukolämpöverkoissa. Viime vuonna suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin 800 miljoonaa euroa, sillä ne tarjoavat yli 10 prosentin tuoton. Suomi tarjoaa hyvät olosuhteet lämpöpumppubisnekselle.
EU:lta tulossa 90 prosentin päästövähennystavoite - Suomella on yksi ehto, sanoo Kai Mykkänen
26.03.2024Euroopan unionin ympäristöministerit keskustelivat EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, jonka komissio ehdotti 90 prosentin nettopäästövähennystä vuoden 1990 tasosta. Suomi tukee tavoitetta edellyttäen, että se toteutetaan teknologianeutraalisti ja huomioiden kustannustehokkaat päästövähennykset. Maanantain kokous oli ensimmäinen virallinen keskustelu aiheesta, ja suurin osa maista ei ole vielä muodostanut kantaansa. Mykkänen korosti teollisuuden vihreän siirtymän ja hiilidioksidin talteenoton tärkeyttä Suomen päästövähennysten kannalta.
Efiman toimittama ERP-ratkaisu muuntautuu energiatoimialan tulevaisuuden tarpeisiin
26.03.2024Efima ja Helen solmivat viime kesänä laajan sopimuksen Microsoft Dynamics 365 ERP-ratkaisun ja siihen liittyvien palveluiden toimittamisesta. Ratkaisu kattaa projektitoiminnan, kunnossapidon, hankinnan, varastohallinnan, logistiikan ja taloushallinnon prosessit sekä toteutetaan osana Power Platform -teknologiaa. Helen tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Järjestelmäuudistuksella pyritään vastaamaan energiatoimialan murrokseen, skaalaamaan uusia liiketoiminta-alueita ja tehostamaan tiedonsiirtoa. Helen saa modernin SaaS-ratkaisun käyttöönsä käynnissä olevan käyttöönottoprojektin jälkeen ja jatkaa yhteistyötä Efiman kanssa liiketoimintaprosessien kehittämisessä.
Kortejärvi: Nyt menee lujaa, mutta jatkuuko energiapuun kysyntä?
26.03.2024Turpeen ja kivihiilen käytön vähentyessä ja Venäjän lopettaessa energiahakkeen tuonnin Suomeen, kaukolämmön tuottajat ovat joutuneet hankkimaan polttoaineensa muualta. Metsänomistajat hyötyvät energiapuun kasvaneesta kysynnästä, mutta pitkällä aikavälillä puun energiakäytön odotetaan vähenevän. Sähkön hintavaihtelut ja uudet energiantuotantomuodot, kuten tuulivoima ja lämpöpumput, vähentävät puun käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Vaikka puun energiakäyttö on kasvanut, sen odotetaan vähenevän tulevaisuudessa. Metsänomistajat ja koneurakoitsijat kohtaavat vaikeuksia energiapuun kysynnän vaihdellessa. On tärkeää, että metsänhoidossa keskitytään laatuun ja ilmastokestävyyteen.
OX2 hakee Marttilan Kantinkulman aurinkovoimalalle rakennuslupaa
26.03.2024OX2 hakee Marttilan Kantinkulman aurinkovoimalalle rakennuslupaa. Voimala-alueen pinta-ala on 47,5 hehtaaria ja energiavarastoalueen pinta-ala 1,5 hehtaaria. EnergiavarastoksiOX2 kaavailee markkinoilla yleisesti käytössä olevaan Li-Ion akkuteknologiaan perustuvaa BESS-järjestelmää, jonka näkyviä osia olisivat energiavarastokontit sekä muuntamot. Yhtiön tavoitteena on saada aurinkovoimapuiston investointipäätös aikaan vuoden 2025 kevääseen mennessä ja parhaassa tapauksessa voimala olisi käyttöönotettu 2026-2027. Aurinkovoimapuiston vuosittainen energiantuotanto olisi arviolta 44 GWh.
Sähkön toimitusvarmuutta parannetaan Suomenniemellä
26.03.2024Järvi-Suomen Energia on saanut taajamien sähköverkon toimitusvarmuusinvestoinnit päätökseen ja keskittyy nyt haja-asutusalueiden sähköverkon parantamiseen. Uusi runkoyhteys rakennetaan Mikkelin Suomenniemellä, mikä varmistaa sähkönsaannin alueen eri suuntiin. Investoinnin arvo on 500 000 euroa, ja rakennustyöt alkavat alkukesästä ja valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Työmaan eteneminen saattaa vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, joten varovaisuutta toivotaan. Järvi-Suomen Energia investoi vuonna 2024 yli 40 miljoonaa euroa sähköverkkoon, mikä edistää aluetaloutta.
Jos liikenteen sähköistyminen takkuaa, siitä maksetaan bensapumpuilla
26.03.2024Autoala pelkää, että valtiovarainministeri Purran esittämä sähköautojen verotuksen kiristäminen vähentää niiden kysyntää ja vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Täyssähköautojen osuus rekisteröinneistä on laskenut, mikä huolestuttaa alan toimijoita. He katsovat, että sähköautojen hankintaa tulisi edelleen kannustaa taloudellisesti. Lisäksi he vastustavat ajoneuvoveron perusveron korottamisen sijaan muita veromuutoksia.
Rauman Energian tulos koheni viime vuonna
26.03.2024Rauman Energia -konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 14 prosenttia 39,7 miljoonaan euroon, ja liikevoitto nousi 8,8 miljoonaan euroon. Tilikauden voitoksi kirjattiin 5,6 miljoonaa euroa. Sähkön tuotannon ylimääräinen voittovero vaikutti tilikauden tulokseen merkittävästi. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 5,2 miljoonaa euroa. Sähkönsiirron ja kaukolämmön hinnoittelu sijoittuu edulliseen neljännekseen valtakunnallisessa vertailussa. Kaukolämmön myynti kasvoi viime vuonna 5,3 prosenttia, kun taas sähkön siirron määrä laski 3,7 prosenttia energiansäästötoimenpiteiden seurauksena. Sähköntuotannossa oli kasvua 18,8 prosenttia OL3:n käynnistymisen myötä, ja Rauman Energian tuotanto-osuudet tuottivat yhteensä 136 GWh sähköä.
Maan alle sijoitetut sähkökaapelit vähentävät katkoja
26.03.2024Caruna uusii tulevana kesänä yhteensä 13 kilometriä sähköverkkoa Kristiinankaupungissa. Kaapeleiden hautaaminen parantaa toimitusvarmuutta ja samalla lisää paloturvallisuutta vanhalla kaupunginosalla. Uudistus tavoittelee sähkökatkojen vähenemistä ja vikojen nopeampaa korjausta tulevaisuudessa. Samalla vanhan kaupunginosan paloturvallisuus paranee. Lisäksi vanhojen sähköasennusten turvallisuusongelmia on pyritty ratkaisemaan.
Suhteellisen velkaantuneisuuden luku kunnissa katastrofaalinen
26.03.2024Äänekosken kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi lähes 109 prosenttiin, mikä on huolestuttavaa. Kaupungin talousjohtaja pitää tilannetta masentavana, ja samankaltainen kehitys koskee muitakin Keski-Suomen kuntia. Velkojen siirtyminen hyvinvointialueelle on vaikuttanut kuntien talouteen, samalla kun tulot ovat pienentyneet. Äänekosken kaupunkikonsernin taloudessa kokonaisvelan taittuminen laskuun oli positiivinen merkki, ja investointeihin käytetty summa oli 6 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin tulos oli noin 4,5 miljoonaa euroa, ja Äänekosken Energia teki voittoa 4,8 miljoonaa euroa. Suurimman tappion teki Proavera, jonka tulos oli 586 000 euroa miinuksella. Säästötoimenpiteillä oli positiivinen vaikutus talouteen.
Ranuan kunnanhallitus päätti tuulivoimasta: valtuustolle esitys neljän yleiskaavan käynnistämisestä
25.03.2024Ranuan kunnanhallitus päätti aloittaa Rahaselän, Raatovaaran, Ala-Korpivaaran ja Suhangon tuulivoimayleiskaavojen laatimisen, vaikka päätös ei ollut yksimielinen ja siitä jouduttiin äänestämään. Tuulivoimayhtiöiden arvioiden mukaan alueille voitaisiin rakentaa 64-89 tuulivoimalaa. Ranuan kunnanvaltuusto tekee asiasta päätöksen kuukauden kuluttua.
Tornioon kaavaillaan vedyn tuotantolaitosta!
25.03.2024Norwegian Hydrogen AS perustaa sivukonttorin Suomeen ja suunnittelee vedyn tuotantolaitoksen rakentamista Tornioon. Tornio valittiin sijaintipaikaksi hyvän infrastruktuurin ja sijainnin vuoksi. Suunnitelma on saanut positiivisen vastaanoton paikallisilta viranomaisilta ja päättäjiltä, ja Tornio nähdään ihanteellisena ympäristönä vedyntuotannolle. Tämä laajentuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia alueen teollisuudelle ja paikallisille toimijoille.
Kotkan kaupunki sai talouspuskuria enemmän kuin uskalsi toivoa - Viime vuodelta ylijäämää peräti 28,2 miljoonaa euroa
25.03.2024Kotkan kaupungin talous yllätti positiivisesti vuonna 2023, kirjaten peräti 28,2 miljoonan euron ylijäämän. Kaupungin ja sen yhtiöiden yhteinen konsernitulos oli 27,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kotkan Energia teki 10,2 miljoonan euron voiton. Talousarviomuutokselle annetaan kiitosta, kun ennusteet ylittyivät merkittävästi erityisesti toimintatulojen osalta. Säästötoimet on sisällytetty vuosien 2024–2026 talousarvioon, ja kaupungilla on kertynyttä ylijäämää, mikä antaa liikkumavaraa tuleville vuosille. Vuonna 2024 Kotka odottaa kuitenkin verotulojen ja valtionosuuksien pienenemistä noin 30 miljoonalla eurolla. Monet epävarmuudet jatkuvat, kuten TE-palveluiden siirtyminen ja väestön väheneminen, mutta myös lupaavia investointeja on esillä, mikä voi luoda liiketoimintamahdollisuuksia kaupungin konserniyhtiöille.
Sähköverkkoyhtiö aikoo kasvattaa Kotkan seudun voimajohtoa, jotta akkutehtaille riittäisi virtaa
25.03.2024Kaakon alueverkko suunnittelee uusivansa voimajohdon Kotkan ja Haminan alueelle, valmistautuakseen alueen akkutehtaiden tarpeisiin. Vanha voimajohto on osin peräisin 1950-luvulta, ja sen uusiminen maksaisi arviolta 6–7 miljoonaa euroa. Uusi johto mahdollistaisi suuremman sähkötehon siirron ja muuttuisi teräsrakenteiseksi, mikä vähentäisi tilantarvetta ja mahdollistaisi puiden säilymisen. Tarkempi kustannusarvio ja aikataulu selviävät loppuvuodesta, ja suunnitelmista tiedotetaan maanomistajia myöhemmin.
Fingrid-lehti 1/2024: Sähköjärjestelmä tarvitsee lisää reservejä
25.03.2024Fingrid-lehden 1/2024 pääkirjoituksessa Tuomas Rauhala Fingridiltä puhuu uudesta normaalista, joka koostuu lisääntyneestä vaihtelusta sähköjärjestelmän tehotilanteessa Pohjoismaissa. Käyttövarmuuden ylläpitämiseksi tarvitaan uusia ja jo käytössä olevia sähkön tuotannon, varastoinnin ja käytön jouston reservimarkkinoille. Fingrid toivottaa uudet toimijat tervetulleiksi reservimarkkinoille tasapainottamaan sähköjärjestelmää. Nykyisin reservimarkkinoilla on noin 70 yritystä, mutta tarvitaan lisää reservikohteita, kuten tuulivoimaa, sähkön suurkulutusta, akkuja sekä aurinkovoimaa. Fortumin Mikael Heikkilä mainitsee, että yhtiön osallistuminen reservimarkkinoille on taloudellisesti kannattavaa ja tärkeää sähköjärjestelmän toimivuuden ja yhteiskunnan luottamuksen kannalta.
Suomen Lantakaasu päättää biokaasulaitosten rakentamisesta syksyllä - "Nurmes on kehittyvän maatalouden aluetta"
25.03.2024Suomen Lantakaasu oy:n suunnitelmat biokaasulaitoksen rakentamisesta Nurmeksen Känkkäälään ovat edenneet, ja investointipäätös on tarkoitus tehdä syksyllä. Suunnitelmaan kuuluu päälaitoksen rakentaminen Kiuruvedelle sekä satelliittilaitosten rakentaminen Nurmekseen, Sonkajärvelle ja Varpaisjärvelle. Yhtiö tekee parhaillaan sopimuksia viljelijöiden kanssa syötteiden toimituksista. Ympäristöluvan hakeminen ja laitosinvestointien kilpailutus ovat myös käynnissä. Känkkäälän asukkaille esiteltiin biokaasulaitoksen melu- ja hajumallinnukset, ja mahdollisia haittoja pyritään minimoimaan. Laitoksen suunnitellaan valmistuvan vuoteen 2026 mennessä.
Toimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi: energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu käyntiin
25.03.2024Suomen hallitus valmistelee uutta energia- ja ilmastostrategiaa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, jotka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden kuluttua. Strategiassa keskitytään puhtaan energian ratkaisujen edistämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tavoitteena on houkutella investointeja ja luoda työpaikkoja puhtaan energian alalle. Suunnitelmat kattavat energiapolitiikan ja päästölinjaukset, ja niiden valmistelusta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Strategian yhteydessä käsitellään myös päästövelan lyhennysohjelmaa ja ilmastotoimia eri sektoreilla. Sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat tiiviisti suunnitelmien valmisteluun erilaisten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien kautta. Suunnitelmien lausuntokierrokset järjestetään vuoden 2025 alussa, ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2025 alkupuolella.
Etelä-Karjalassa vireillä uusiutuvaan energiaan perustuvia hankkeita jo noin 1,5 miljardin euron edestä
25.03.2024Etelä-Karjalassa on suunnitteilla investointeja uusiutuvaan energiaan noin 1,5 miljardin euron edestä, josta suurin osuus on aurinkovoimapuistohankkeet. Aurinkovoimapuistohankkeita on vireillä lähes jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa. Uusiutuvaan energiaan perustuvien hankkeiden kokonaismäärän arvioidaan olevan vielä suurempi kuin on selvitetty, sillä selvityksen ulkopuolelle jäivät maakunnan eri suuryrityksissä vireillä olevat hankkeet, jotka eivät ole vielä julkisia.
Kymenlaakson Sähköverkko parantaa sähkön toimitusvarmuutta Hollolassa
25.03.2024Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteuttaa parhaillaan sähköverkon investointihanketta Hollolassa. Investoinnin myötä alueen asiakkaiden sähkönjakelun toimitusvarmuus paranee. Hankkeen sähkötyöt kestävät arviolta heinäkuun loppuun saakka, ja viimeistely- ja purkutöitä tehdään loppuvuoteen asti. Investoinnin kokonaisarvo on noin 1,6 miljoonaa euroa, ja sen yhteydessä toteutetaan yli 20 kilometriä uutta maakaapelia. Reitin varrelle tulee 15 uutta muuntamoa.
Tulevaisuuskatsaus: Energia-ala on murroksessa - metsähakkeelle on kysyntää jatkossakin
25.03.2024Uusiutuvia energianlähteitä käytetään yhä enemmän energiantuotannossa tulevina vuosina. Tuulivoiman ja aurinkoenergian, sekä energiapuun käyttö lisääntyy. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan metsähakkeelle on kysyntää jatkossakin. Energiantuotannossakäytetään metsästä saatavaa pieniläpimittaista energiapuutaja hakkuutähdettä sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten haketta, purua ja kuorta. Metsäkeskuksen mukaan metsäenergian käyttö vähenee, kun tuuli- ja aurinkoenergian käyttö lisääntyy.
Sarvikankaan tuulivoimapuiston valmistelu etenee Pieksämäellä - toteutuessaan voimalarypäs olisi Itä-Suomen suurin
25.03.2024Pieksämäen Sarvikankaalle suunniteltu 32 tuulivoimalan tuulivoimapuiston alueen osayleiskaava hyväksyttiin Pieksämäen teknisessä lautakunnassa torstaina. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sarvikankaalle kaavoitettava alue on noin 2 850 hehtaaria. Alue on pääosin metsää ja ojitettuja soita. Tuulivoimapuiston toteutuessa se olisi suurin Itä-Suomessa. Toistaiseksi suurin on Niinimäen tuulivoimapuisto, jonka 22 voimalaa valmistuvat alueelle vuoden loppuun mennessä. Sarvikankaalle on suunnitteilla 32 voimalaa.
Vantaan Energia Keski-Uusimaa on nyt Tuusulanjärven Lämpö
25.03.2024Järvenpään ja Tuusulan alueella kaukolämpöä ja energiapalveluita tarjoavan energiayhtiön nimi vaihtuu maanantaina 25.3. Tuusulanjärven Lämpö Oy:ksi. Muutoksen taustalla on yhtiön tavoite olla entistä paikallisempi kumppani asiakkailleen. Vuonna 2020 perustettu yhtiö toimi aikaisemmin nimellä Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy. Yhtiö perustettiin, kun Fortum myi Tuusulan ja Järvenpään alueen kaukolämpöliiketoimintansaInfranoden, Kevan ja Vantaan Energian muodostamalle konsortiolle.
Suomeen tyrkyllä 350 000 MW sähköntuotantoa - Fingridin uusi toimitusjohtaja kertoo, mitä pörssisähköstä ei ymmärretä kunnolla
25.03.2024Fingridin uusi toimitusjohtaja, Asta Sihvonen-Punkka, aloitti tammikuun alussa. Sihvonen-Punkan mukaan Fingrid on tehnyt viime vuonna uuden strategian, joka vastaa toimintaympäristön nopeaan muutokseen. Euroopassa mietitään tällä hetkellä, jos sähkötarjousjärjestelmään tulisi säätää hätäjarrun, jotta virheellisiä tarjouksia ei pääsisi syntymään. Sihvonen-Punkan mukaan ei ole riittävää ymmärrystä siitä, että pörssien päivittäin hoitama markkinalaskenta toimii myös koko fyysisen sähköjärjestelmän ohjaajana: mitä tuotantoyksiköt tuottavat minäkin tunteina ja kuinka paljon, mitkä kulutuskohteet kuluttavat minäkin tunteina.
Uuden sukupolven kaukolämpöjärjestelmä on päästötön
25.03.2024Fortumin ja Espoo Clean Heat -projektin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali kaukolämmöntuotanto tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja luopua hiilen poltosta jo ensi vuonna. Suomenojan tuotantolaitoksella kaukolämmöstä valtaosa syntyy jo päästöttömästi sähkökattiloiden, lämpöpumppujen ja lämpövarastonavulla. Uusi sähkökattilalaitos otettiin käyttöön viime kesänä.
Tervasaaren uusi investointi antaa kaukolämpöä enemmän kuin Valkeakoski tarvitsee - suurin hyöty nähdään kuitenkin tehtaalla: "Turvaa työpaikkoja"
25.03.2024Viime vuosina UPM:n Tervasaaren tehtaaseen on investoitu yli 20 miljoonaa euroa. Uudessa sähkökattilassa on tehoa jopa 60 megawattia, ja kattila lämmittää vettä tehtaan ja kaukolämmön tarpeisiin. Kaukolämpö viedään Valkeakosken asukkaille ja yrityksille. Häiriötilanteiden varalta Valkeakosken Energialla on varakapasiteettia käytössä noin 50 megawatin verran.
Lunta mitataan Lapissa nyt ilmasta käsin - uudesta teknologiasta toivotaan apua kevättulvien ennustamiseen
25.03.2024Kemijoki Oy:n ja Mitta Oy:n yhteishankkeessa lumimäärää mitataan droonin avulla. Laserkeilain mittaa lumen pintaa, tarkentaa lumimäärää ja sen syvyyttä alueella. Hankkeella on tällä hetkellä neljä koealuetta. Kemijoki Oy:n tarkoituksena on saada mittaamisesta uusi pysyvä käytäntö, kun tapa todetaan toimivaksi.
Tampereen Energia suunnittelee miljoonasäästöjä
25.03.2024Tampereen Energia suunnittelee säästöohjelmaa bioenergian hinnan ja yleisten kustannusten nousun vuoksi. Bioenergian hinta on kahden viime vuoden aikana kaksinkertaistunut energiakriisin vuoksi. Tampereen Energian toimitusjohtaja Jussi Laitinen vahvistaa, että säästötavoite on 5-10 miljoonaa euroa. Yhtiö ei halua siirtää bioenergian hinnannousua kokonaan kaukolämmön hintaan, vaan pyrkii hillitsemään hinnankorotuksia.
Ilomantsin taajaman kaukolämmön tuotanto ja jakelu siirtyvät kokonaan suomalaiseen omistukseen
24.03.2024Ilomantsin Lämpö Oy ja Neova Oy ovat tehneet sopimuksen tukkulämmön toimittamisesta Ilomantsin kunnan taajaman kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergia tuotetaan pääsääntöisesti Neovan omistamalla aktiivihiilitehtaalla, ja se syntyy tuotantoprosessin sivuvirtana. Toiminta alkaa tammikuussa 2025 ja sopimus jatkuu vuoden 2039 loppuun asti.
Lämpöpumput tulleet rivitaloihinkin
23.03.2024Energiaremonttibuumi on vaikuttanut erityisesti rivitalojen lämmitykseen. Lämpöpumppujen hyödyntäminen on kolminkertaistunut 10 vuodessa. Sen sijaan kerrostaloissa on edelleen käytössä kaukolämpö.
Pornaisiin nousee maailman suurin lämpöakku vuolukivimurskeesta
23.03.2024Polar Night Energy ja Loviisan Lämpö ovat sopineet lämpöenergiavaraston rakentamisesta. Yhden megawattitunnin hiekka-akku rakennetaan Pornaisiin. Lämpöakkuun käytetään Tulikiven louhinnassa sivuvirtana syntyvää vuolukivimursketta, jota tulee akkuun 2 000 tonnia. Pornaisiin tuleva lämpöakku on noin kymmenenkertainen vuodesta 2022 Kankaanpäässä toimineeseen hiekka-akkuun verrattuna.
Tuulivoiman saamat tuet tulevat tarpeettoman kalliiksi
23.03.2024Tuulivoimaloille maksettavat tuotantotuet käynnistivät onnistuneesti tuulivoimarakentamisen Suomessa, mutta asiantuntijoiden mukaan se tulee liian kalliiksi. Tuissa olisi tullut ottaa huomioon tekniikan kehitys ja oppiminen. Tuet ovat olleet liian anteliaita etenkin niille voimaloille, jotka rakennettiin juuri ennen kuin tukijärjestelmä vuonna 2017 suljettiin, jolloin sai edelleen lupauksen 12 vuoden hintatuesta valtiolta.
Rauman Energia paransi tulostaan raskaan tappiovuoden jälkeen
22.03.2024Rauman Energia Oy kasvatti liikevaihtoaan ja teki suuremman liikevoiton vuonna 2023. Rauman Energian sähköntuotanto kasvoi jopa 18,8 prosenttia Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistymisen myötä. Vuonna 2022 yhtiö teki tappiota 12,9 miljoonaa euroa. Syynä oli alaskirjaus ydinvoimayhtiö Fennovoima Oy:stä, joka lakkautti Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentamisen.
Lapissa on työn alla useita vihreän siirtymän hankkeita - maakuntajohtaja Mika Riipi: Liian vähän
22.03.2024Lapissa on vireillä useita vihreän siirtymän hankkeita, kuten Tornion vedyntuotantolaitos ja Outokummun hanke vedyn ja sähkön tuotantoa varten. Muita hankkeita ovat esimerkiksi pumppuvoimala Kemijärvellä ja vihreän metanolin tehdas Ranualla. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mukaan hankkeita on kuitenkin vielä liian vähän. Riipin mukaan jatkojalostus toisi maakuntaan työllisyyttä, ja uusiutuvaa energiaa voisi hyödyntää Lapissa.
Suomalaiset heräsivät ilmalämpöpumppuihin energiakriisissä - talven pakkasten jälkeen on aika huoltaa laite vahinkojen ehkäisemiseksi
22.03.2024Lähitapiolan kyselyn mukaan yli kymmenesosasta suomalaiskodeista löytyy ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi voimakkaasti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuodesta 2022 ja energian hinnat nousivat. Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yhteensä yli 50 prosenttia. Lähitapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö muistuttaa, että ilmalämpöpumppu kannattaa huollattaa ammattilaisen toimesta vähintään kolmen vuoden välein.
Lämmitys: EU:n energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen availee ovia uusiutuville polttoaineille
22.03.2024EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen on merkittävä askel kohti kestävämpää lämmitysteknologiaa ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Parlamentin äänestys vahvistaa EU:n sitoutumista vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään kohti päästöttömiä rakennuksia. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n mukaan on tärkeää, että Suomi panostaa määrätietoisesti uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen.
Suomeen rakenteilla 42 biokaasulaitosta
22.03.2024Suomeen on rakenteilla ja suunnitteilla uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia yhteensä 1,2 terawattituntia, joka yli kaksinkertaistaa nykyisen tuotannon. Hankkeet on määrä toteuttaa vuoteen 2027 mennessä. Tuotantosuunnitelmien osuudesta yli 90 prosenttia on biometaania, josta huomattava osa on nesteytettyä biometaania. Hankkeista 13 on jo rakennusvaiheessa. Yhteensä 42 investointisuunnitelman joukossa on kahdeksan isoa keskitettyä maatalouden sivuvirtoja kierrättävää uutta biokaasulaitosta.
Norjalaisyhtiö valmistelee vetylaitosta Tornioon
22.03.2024Norwegian Hydrogen suunnittelee rakentavansa vetylaitoksen Tornioon. Yhtiö on perustanut Suomeen sivukonttorin, joka valmistelee vedyntuotantoa parille muullekin paikkakunnalle. Yhtiö on jo hakenut Business Finlandilta tukea viiden megawatin elektrolyysilaitoksen rakentamiselle Jyväskylään, ja uskoo että vedyn kysyntä kasvaa nopeasti liikenteessä ja teollisuudessa. Tuotannon laajuus Torniossa riippuu siitä, kuinka paljon vedylle löytyy ostajia lähialueelta.
Vetypolttokennojunia Kaliforniaan
22.03.2024Sveitsiläinen junavalmistaja Stadler solmi Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltion kanssa 117 miljoonan euron sopimuksen kuuden vetykäyttöisen matkustajajunan toimittamisesta. Lokakuussa 2023 osapuolet sopivat jo neljästä vetyjunasta. Kaliforniaan toimitettavat vetypolttokennojunat ovat Yhdysvaltain ensimmäiset. Vetyjunia on käytössä jo ainakin Espanjassa ja Kanadassa. Polttokennojunien suorat päästöt ovat pelkkää vettä ja hukkalämpöä.
Hyvinkäällä aurinkovoiman käyttö kasvaa hurjaa vauhtia
22.03.2024Hyvinkäällä sähkönjakeluverkkoon liitettyjen aurinkovoimaloiden määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuonna 2021 Hyvinkään alueella kytkettiin Carunan jakeluverkkoon 75 kappaletta, kun vuonna 2023 niitä kytkettiin jo 257. Aurinkovoiman kasvu johtuu pääosin asuinrakennusten katoille asennetuista voimaloista. Viimeksi Caruna on rakentanut sähköliittymän Onnelan logistiikkakeskukselle, johon tulee 1450 aurinkopaneelia. Aurinkovoimala otetaan käyttöön huhtikuussa.
Joutsan tuulivoimapuiston kaavoitus etenee vauhdilla
22.03.2024Joutsan tuulipuiston kaavoitusaloitteen on tarkoitus mahdollistaa 12-18 tuulivoimalan rakentaminen Höystösensuon alueelle. Tuulivoimaloiden yhteyteen suunnitellaan aurinkosähkötuotantoa sekä akkuteknologiaan perustuvaa sähkövarastoa. Joutsan kunnanhallitus on hyväksynyt energiahankkeen osayleiskaavan kaavoitussopimuksen, ja lisäksi asettanut kaava-alueelle rakennuskiellon.
Metsää kumoon sähkölinjan tieltä
22.03.2024Hallitusohjelman mukaan voimalinjamaiden lunastuskorvauksia nostetaan, mutta korotusten suuruudesta ei ole vielä tietoa. Sähkölinjojen halkomista metsäpalstoista saatava korvaus ei vastaa todellisia menetyksiä, ja lunastuskorvaukset ovat pieniä verrattuna tuulivoimasta saataviin maanvuokrarahoihin. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Esa Pynnösen mukaan sähköyhtiö ei voi vetää uusia linjoja mistä tahansa.
Sähköyhtiöt tarjoavat kilvan edullisia pätkäsopimuksia
22.03.2024Useat sähköyhtiöt tarjoavat nyt määräaikaisia sopimuksia, joissa sähköenergian perushinta on vain reilu kuusi senttiä kilowattitunnilta. Sopimukset ovat voimassa vain kolme kuukautta tai korkeintaan puoli vuotta, eli kesän ajan. Sähkö on kesällä tavallisesti edullista, joka selittää sopimuksien hinnan. Kiinteähintaisten sähkösopimusten hinnoissa ei ole viime viikkoina tapahtunut muutoksia. Pörssisähkön keskihinta on alkuvuonna ollut noin 9 senttiä kilowattitunnilta. Maaliskuussa hintaan on saattanut vaikuttaa Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin vuosihuolto.
Selvitys: Raumalle kannattaisi rakentaa ammoniakkilaitos
22.03.2024Tuoreen selvityksen mukaan vetytalous kannattaa Raumalla suunnata ensisijaisesti vihreää ammoniakkia tuottavan laitoksen rakentamiseen. Pelkän vedyn tuotanto tai sen jalostaminen synteettiseksi metaaniksi tai metanoliksi ei ole yhtä kannattavaa. Sopivin paikka ammoniakkilaitokselle olisi Koillinen teollisuusalue. Tärkein syy sille, että ammoniakki olisi Raumalle paras vaihtoehto, on kysyntä.
Kontiolahdella aurinkovoimalan mahdollistava Kyyrönsuon kaava valmistui
21.03.2024Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kyyrönsuon osayleiskaavan. Noin 460 hehtaarin kaava-alue rajautuu Kajaanintiehen ja Joensuun Raatekankaaseen. Kaavan myötä Kyyrönsuolle voidaan rakentaa teollisen mittakaavan aurinkovoimala. Kaavahanke sai alkunsa aurinkovoimalanrakentamista suunnittelevan Forus oy:n aloitteesta. Osayleiskaava päätettiin laatia, koska vastaavan mittakaavan teollista aurinkovoimalahankettaei Pohjois-Karjalassa ole aiemmin tehty.
Vetyhankkeiden käsijarru vapautuu pian, uskovat tutkijat - Lapin uusissa suunnitelmissa he näkevät selvän järjen
21.03.2024Viime aikoina monet vetyhankkeet ovat kertoneet rakennusaikataulujen viivästymisestä, ja jotkin hankkeet ovat jopa kaatuneet. Viivästymiset johtuvat korkeista koroista ja tipoittain tulevasta sääntelystä. Investointipäätökset odottavat korkojen laskua ja monissa tapauksissa sääntelyn selkiytymistä. Norjalaisyhtiön Tornioon kaavaileman vetylaitoksen lisäksi irlantilaisyhtiö suunnittelee Ranualle vihreän metanolin tehdasta. Sen rakennusaikataulu lykkääntyi vuosille 2027-2029. Tällä hetkellä sen tuotteille näyttää olevan varmemmat markkinat kuin norjalaisyhtiön myymälle vedylle.
Kiimassuon biokaasutankkausasema on taas toiminnassa
21.03.2024Nevelin hallinnoima Kiimassuon biokaasutankkausasema on ollut poissa käytöstä noin viikon ajan, mutta on nyt takaisin toiminnassa. Nevelin markkinointi- ja viestintäjohtaja Hanna Viita kertoi eilen, että asema on suljettuna teknisen vian johdosta ja pyritään saamaan käyttökuntoon ensi viikon aikana. Tänään Viita tiedotti, että biokaasutankkausasema on jälleen toimintakunnossa.
ChemBio Finland 2024 -tapahtumassa keskustellaan vihreästä siirtymästä ja vetytaloudesta
21.03.2024Helsingin Messukeskuksessa järjestetään huhtikuussa Pohjoismaiden merkittävin kemian ja bioalan tapahtuma ChemBio Finland. Seminaarien aiheisiin kuuluvat muun muassa vetytalouden näkymät, kiertotalouden kriittiset materiaalit ja akkutuotannon kestävyys, sekä esimerkiksi uuselintarvikkeiden haasteet EU:ssa sekä Nato-Suomen kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat.
Tiedote: Biokaasulaitosten ravinnekiertotuki on toivottu tuki-instrumentti
21.03.2024Helmikuussa hyväksyttiin valtioneuvoston asetus biokaasulaitoksille kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon edistämiseen vuosina 2024-2026 myönnettävästä tuesta. Biokaasulaitosten ravinnekiertotukea on valmisteltu jo edellisen hallituksen aikana. Tukiohjelman valmistelusta on vastannut maa- ja metsätalousministeriö, ja tuelle on varattuna yhteensä 9 miljoonaa euroa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry pitää tärkeänä asiana sitä, että ravinnekiertotukea päästään viimein hakemaan.
Selvitys arvioi biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa
21.03.2024Selvityksessä on tarkasteltu biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden lämmöntuotannon osalta, sekä arvioitu vaikutuksia muun muassa ilmaston, valtiontalouden, kuluttajien ja teollisuuden kannalta. Suomessa biomassan osuus lämmöntuotannon polttoaineista on merkittävä, sillä vuonna 2021 biomassan osuus oli 67 prosenttia. Toisin kuin fossiilisten polttoaineiden, biomassan käytöstä lämmityksessä ei peritä veroa.
Moottorivoimalat tulevat sähköntuotantoon
21.03.2024Energiatekniikan professori Esa Vakkilaisen mukaan energian säätövoiman vajeeseen tarvitaan toimivia ratkaisuja, kuten erilaiset tehokkaat mutta kohtuuhintaiset pumppu- ja moottorivoimalat. Etenkin biometaanilla toimivat moottorivoimalat ovat osoittaneet tehokkuutensa. Vakkilaisen mukaan jo yhdellä pumppuvoimalalla olisi suuri vaikutus sähkön hintoihin piikkipäivinä. Muita vaihtoehtoja voisivat olla muun muassa suuret akkuvarastot, joista sähkö puretaan parin päivän syklillä.
Pirkanmaan liitto Konikallion tuulivoiman ympäristövaikutuksista: Vaikuttaisiko voimalakorkeuden alentaminen arvokkaiden maisemien näkymiin?
21.03.2024Pirkanmaan liitto puoltaa Konikallion tuulivoima-alueen suunnittelun jatkamista, mutta esittää hankkeesta kuitenkin muun muassa maisemaan ja luontoon liittyviä huomioita. Konikallion tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on parhaillaan nähtävillä.
Vihreä siirtymä: Suomeen tulossa 42 biokaasulaitosta neljän vuoden aikana - tuotanto tuplaantuu
21.03.2024Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tietojen mukaan Suomessa on rakenteilla ja suunnitteilla vuosina 2024-2027 uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia yhteensä 1,2 terawattituntia, josta yli 90% on biometaania. Investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 514 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutukset ovat lähes 800 pysyvää työpaikkaa biokaasulaitoksiin. Suurin osa vireillä olevista biokaasuinvestointihankkeista on vielä suunnittelu- tai esiselvittelyvaiheessa. Hankkeiden toteutumiseen vaikuttaa erityisesti investointituen saatavuus, mutta myös biokaasun hinta- ja kysyntäodotukset.
Etelä-Karjalan jätehuolto haluaa myydä biometaania yrityksille - tavoitteena kaasuputken rakentaminen
21.03.2024Etelä-Karjalan jätehuolto haluaa myydä biometaania yrityksille. Jätehuoltoyhtiö suunnittelee rakentavansa lähivuosina kaasuputken Suomen kaasun siirtoverkonhaltija Gasgridin kaasuverkkoon. Etelä-Karjalan jätehuollon toimitusjohtaja Mika Suomalaisen mukaan päätöksiä tullaan tekemään lähivuosien aikana. Raakakaasua tuotetaan Lappeenrannan Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella niin runsaasti, ettei jätehuollon kaasunjalostusyksikkö pysty jalostamaan kaikkea raakakaasua metaaniksi. Biokaasun kysytä on myös niin runsasta, ettei biokaasulaitoksen tuotanto riitä kattamaan kaikkea myyntiä.
Ensin oli suo, kuokka ja aurinkopaneeli - mittausasema vanhalla turvesuolla luo tietopohjan jättivoimalalle
21.03.2024EPV Energian pystyttämän mittausaseman tulokset toimivat pohjana Lapuan tulevalle aurinkopuistolle.
Kalajoki suhtautuu myönteisesti Verkasalon tuulipuistohankkeeseen
21.03.2024Kalajoki antoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle lausuntonsa Winda Energy Oy:n Verkasalon tuulivoimahankkeen ja voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kalajoki suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Verkasalon suunniteltu tuulivoima-alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen alueilla. Alueelle suunnitellaan 28-33 tuulivoimalaa noin 2 530 hehtaarin alalle.
Uuden sähköverkon työt loppusuoralla
21.03.2024Sähkönjakeluyhtiö Carunan rakennustyöt Kristiinassa valmistuvat tänä kesänä. Vuosi sitten aloitettu sähköverkon uusiminen vähentää sähkökatkoja ja mahdolliset viat saadaan korjattua nopeammin. Kristiinassa sähköverkkoja on kaapeloitu maan alle ja rakennettu uusia sähköyhteyksiä. Rakennustöiden ansiosta sähkönjakelun varmuus ja paloturvallisuus paranevat.
Kiimassuon biokaasutankkauspiste on suljettuna teknisten ongelmien takia
21.03.2024Kiimassuon biokaasutankkauspiste on suljettuna teknisten ongelmien takia. Nevelin markkinointi- ja viestintäjohtajan Hanna Viidan mukaan asema pyritään avaamaan ensi viikon aikana. Nevel on saanut ongelmasta palautetta suoraan asiakkailtaan. Tankkausasemalla on lappu, jossa kerrotaan sen olevan väliaikaisesti suljettuna. Nevel osti viime lokakuussa Forssan ja Porin biokaasuliiketoiminnan Envor Group Oy:lta. Viidan mukaan kummallakaan tankkausasemalla ei ole noin puolen vuoden aikana tapahtunut vastaavaa.
Karhusaaren vetytehtaan poikkeuslupaa käsitellään
21.03.2024Koppö Energia Oy anoo Kristiinalta poikkeuslupaa vedyn- ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksen rakentamiseksi Karhusaareen. Yhtiö hakee poikkeuslupaa, koska alueelle suunniteltu laitos on osittain nykyisen asemakaavan vastainen. Hankealue sijoittuu teollisuusalueelle, jossa on aiemmin sijainnut Pohjolan Voiman kivihiilivoimalaitos. Kristiina on käynnistänyt asemakaavan muutoksen.
Pertunmaan aurinkovoimalan koko pienenee
21.03.2024Pertunmaan Kuorttiin suunnitellun aurinkovoimalan koko pienenee. Voimalaa suunnitellaan nyt yhdeksän megawatin suuruisena, kun alkuperäisessä suunnitelmassa voimalan koko oli 13 megawattia. Hankkeesta vastaa Suur-Savon Sähkö, joka välitti hankkeen toteutuksen tammikuussa omalle tytäryhtiölleen Solarigo Systemsille. Hankkeelle haettiin investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöstä, mutta ministeriö ilmoitti viime vuoden lopussa kielteisestä tukipäätöksestä.
Leinnevankankaalle ei laadita tuulivoimakaavaa
21.03.2024Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, ettei Leinnevankankaalle ryhdytä laatimaan tuulivoimaosayleiskaavaa. Vastustavat äänestäjät totesivat muun muassa, että alueella on yritystoimintaa ja luontomatkailua, sekä Pyhäjärven valuma-alue sijoittuu Leinnevankankaan tuulivoimahankealueen sisälle. Pohjan Voima Oy ja sen hankeyhtiö Tuulipuisto Leinnevankangas Oy suunnitteli alueelle 8-14 tuulivoimalan aluetta.
Ensi kevään vaaleissa puhutaan tuulivoimasta
21.03.2024Vuoden 2025 kuntavaaleissa keskeisenä aiheena on tuulivoima. Saarijärvellä on tehty ratkaisuja tuulivoimaosayleiskaavojen laatimisen käynnistämisestä. Maanantaina kaupunginvaltuusto päätti, että Hillonevalle tehdään tuulivoimaosakaava. Ratkaisut tuulivoimakaavojen hyväksymisistä jäävät seuraavan valtuuston vastuulle, joten tuulivoimakysymykset tulevat olemaan suuressa roolissa kuntavaaleissa. Pohdintaa aiheuttaa myös valtion suhtautuminen tuulivoimasta kertyviin kiinteistöverotuottoihin.
ABO Wind esittelee Tynnörsuon tuulivoimapuistoa
21.03.2024Abo Wind Oy on käynnistänyt tuulivoimahankkeen Karstulassa Tynnörsuon alueella. Yritys järjestää tänään torstaina vapaaehtoisen tilaisuuden, jossa hanketta ja yritystä tuodaan esille. Abo Wind Oy valikoitui hankkeen kehittäjäksi kilpailutuksen kautta vuonna 2022 monen muun kiinnostuneen tuulivoimahankekehittäjän joukosta. Esillä olevissa vaihtoehdoissa on 9-15 tuulivoimalaa. Rakentamisen edellytyksenä on tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymisen lisäksi Fingridin Metsälinja 2:n rakentaminen.
Unelmatuloksen tehnyt Porvoon Energia jakaa yli miljoonan asiakashyvityksinä
20.03.2024Porvoon Energia teki viime vuonna poikkeuksellisen hyvän tuloksen ja jakaa sen vuoksi kuluttaja-asiakkailleen asiakashyvityksinä runsaat miljoona euroa. Hyvitys on 35 prosenttia asiakkaalta laskutetusta joulukuun sähköenergian kulutuksesta ja perusmaksusta. Porvoon Energian viime vuoden tulos verojen jälkeen oli 12,8 miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen paras operatiivinen tulos. Porvoon Energia on Suomen ympäristöystävällisimpiä energiayhtiöitä. Kaikki sen myymä sähkö oli päästötöntä.
Kaustiselle tulossa jättikokoinen biokaasulaitos - Rahoittaja 50 miljoonan investointiin julkaistaan kevään aikana
20.03.2024Energiatuotannoltaan Suomen suurinta biokaasulaitosta kaavailevat Kaustisen Turkisrehu Oy ja One1 Oy. Kaasu nesteytetään raskaan liikenteen polttoaineeksi. Yhtiöt ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka mukaan laitoksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitettaisiin jo tänä vuonna. Toisen vaiheen yva-prosessi käynnistyy maaliskuun aikana. Laitos tavoittelee vuosittaista noin 150 gigawattitunnin tuotantoa, joka vastaa 15 miljoonaa litraa dieseliä.
100 MW uusiutuvan vedyn laitos sai lähes 150 miljoonan tuen - 34 000 kg vetyä päivässä
20.03.2024Ranskalainen puhtaan vedyn valmistaja Lhyfe on saamassa peräti 149 miljoonan euron tukipaketin uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseksi. Tuen antaa Ranskan valtio. Suomessa uusiutuvan vedyn hankkeisiin Business Finland on myöntänyt enintään 27-33 miljoonan euron tukisummia. Lhyfen tiedotteen mukaan 100 megawatin elektrolyyserin laitos tulee Le Havren sataman läheisyyteen eli Ranskan luoteisrannikolle. Laitos valmistuu vuoteen 2028 mennessä.
Kiina alkaa mitata ydinvoimalan aavesäteilyä 53 km päästä suoraan kallion läpi 700 m kiven sisässä - Se voi ratkaista yhden fysiikan suurimmista mysteereistä
20.03.2024Kiina rakentaa uutta neutriinoilmaisinta 700 metriä maan alle Kaipingissa. Mittalaitteella aiotaan havaita lähiseudulla sijaitsevan ydinvoimalan neutriinosäteilyä. Neutriinosäteily voimaloista saapuu ilmaisimeen kallion läpi. Observatorio sijaitsee kahden voimalan puolivälissä, 53 kilometrin päässä molemmista. Kymmenien kilometrien kalliopatja ei haittaa mittauksia, sillä neutriinosäteily lävistää ainetta lähes esteettä. Kiinan observatorion odotetaan valmistuvan loppuvuonna.
Kempeleeseen uusi puuta käyttävä lämpölaitos
20.03.2024Oulun Seudun Sähkö rakentaa Kempeleeseen biopolttoainetta käyttävän lämpölaitoksen. Polttoaine on energiapuuta metsästä, sahojen sivutuotteita ja puhdasta kierrätyspuuta. Laitos käsittää kaksi kymmenen megawatin lämpökattilaa sekä savukaasujen lämmöntalteenottolaitoksen. Laitokselle tulee myös 650 kuution kaukolämpöakku. Biolämpölaitoksen suunnittelu on jo käynnissä ja maanrakennus- ja perustustyöt tehdään tämän vuoden aikana.
Oulun Seudun Sähkö panostaa kaukolämmön hiilineutraaliuteen biolämpövoimalalla Kempeleessä
20.03.2024Oulun Seudun Sähkö rakentaa hiilineutraalin biolämpölaitoksen Kempeleeseen. Laitos valmistuu Riihivainiolle ja toimittaa kaukolämmön täysin hiilineutraalina. Biolämpölaitoksen toimittaa VKK Power Oy, ja investoinnin kokonaiskustannus on noin 20 miljoonaa euroa. Laitoksessa käytetään pelkästään uusiutuvia ja alueellisia biopolttoaineita, ja se käsittää kaksi 10 megawatin lämpökattilaa sekä savukaasujen lämmön talteenottolaitoksen. Kaukolämmön tuotanto kasvaa noin 20 prosenttia, ja laitoksen kokonaisteho on 25 megawattia. Asennukset tapahtuvat vuonna 2025, ja lämmöntuotanto alkaa saman vuoden syksyllä.
Nordfuel valitsi teknologiatoimittajan ja käynnistää rahoituskierroksen
20.03.2024Haapaveden biojalostamohanke on edistynyt, kun Nordfuel on valinnut Chempolis Oy:n teknologiatoimittajaksi suunnitteilla olevaan biotuotetehtaaseen. Projektin aikataulu on päivitetty siten, että investointipäätös odotetaan tapahtuvan joko tänä tai ensi vuonna, jonka jälkeen rakentaminen voisi alkaa. Tavoitteena on saada tehdas toimintaan vuoteen 2028 mennessä. Nordfuel on käynnistänyt myös rahoituskierroksen, sillä biotuotetehdasinvestoinnin arvo on arvioitu 400–500 miljoonaksi euroksi. Nordfuelin omistaa Kanteleen Voima Oy, jonka taustalla ovat Katternö Kraft Oy Ab, Suomen Voima, Valkeakosken Energia ja Ahvenanmaan sähköosuuskunta.
VR sitoutuu tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin - sähköjunaliikenteen energiankäyttö pieneni noin kahdeksan prosenttia vuonna 2023
20.03.2024VR pyrkii vähentämään päästöjä ja energiankulutusta 15 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2023 päästöt laskivat 11 %, vaikka liiketoiminta kasvoi. Kaukoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat ja sähköjunien energiankulutus väheni. VR tavoittelee 80 %:n kierrätysastetta materiaaleissa. Vuonna 2023 turvallisuus oli parasta koskaan. Vuoden 2024 alusta uudet EU:n raportointivaatimukset vaikuttavat vastuullisuusraportointiin.
Chempolis toimittaa teknologian Nord Fuelin Haapaveden biotuotetehtaalle
20.03.2024Haapavedelle suunnitellun Nord Fuelin biotuotetehtaan on määrä olla tuotannossa neljän vuoden kuluttua. Tehtaan teknologiatoimittajaksi on valittu oululainen Chempolis Oy. Tehtaan valmistuessa se tuottaa bioetanolia, biokaasua ja ligniiniä sahateollisuuden ja metsätalouden sivuvirroista. Tehdas valmistuu entisen turvevoimalan alueelle ja tuottaa vuosittain 70 000 tonnia bioetanolia sekä nesteytettyä biokaasua, jota voidaan käyttää raskaassa liikenteessä. Lisäksi tehdas valmistaa ligniiniä, jota voidaan käyttää jatkojalostuksessa.
Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat: Energiatehokkuutta talotekniikkaan - Talotekniikan viestintäfoorumi tavoitti vuonna 2023 yli 1,53 miljoonaa asiakasta
20.03.2024Vuonna 2023 Talotekniikan viestintäfoorumi tavoitti yli 1,53 miljoonaa kontaktia eri kanavien kautta. Foorumiin kuuluvat alan keskeiset toimijat, jotka tarjoavat neuvontaa ja viestintää sekä järjestävät tilaisuuksia ja webinaareja. Viestintäfoorumi tarjoaa vinkkejä ja ohjeita vuosikellojen muodossa, jotta omistajat ja ylläpitäjät voivat parantaa järjestelmien energiatehokkuutta ja ylläpitää sisäolosuhteita. Foorumi koostuu 16 kiinteistö- ja rakennusalan toimijasta, joita koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.
KOVA: Päästöjen vähentäminen tärkeä tavoite kohtuuhintaisille asuntotoimijoille
20.03.2024Arviolta viidesosa KOVAn jäsenyhteisöistä seuraa omaa hiilijalanjälkeään, erityisesti asuntomäärältään suurimmat jäsenet. Korjausrakentamisen suunnittelussa päästöjen arviointi on nousussa, ja lähes puolet vastaajista pitää päästöjen minimointia tärkeänä materiaalivalintojen ja kierrätyksen kautta. Yli 40% vastanneista yrityksistä asettaa tavoitteita päästövähennyksiin tai hiilineutraaliuteen. Aurinkoenergian käyttöön suunnitellaan investointeja niin uudis- kuin korjauskohteissa, ja yli kaksi kolmasosaa aikoo lisätä sen käyttöä. KOVA kannustaa arvioimaan rakennushankkeita elinkaaren päästöjen ja kustannusten näkökulmasta. Uusi energiatehokkuusdirektiivi asettaa tavoitteeksi merkittävän energiankulutuksen vähenemisen rakennuksissa sekä päästöttömän rakentamisen vuoteen 2030 mennessä.
Uusiutuva energia: Suomessa potentiaalia vielä kymmenkertaiselle määrälle tuulivoimaa
20.03.2024Suomen ympäristökeskuksen raportissa todetaan, että Suomessa on lähes 70 000 megawatin tuulivoimapotentiaali, lähes kymmenkertainen määrä verrattuna nykyiseen kapasiteettiin. Maatuulivoimaa voisi olla yli 40 000 megawattia, merituulivoimaa noin 17 000 megawattia aluevesille ja noin 10 000 megawattia talousvyöhykkeen ulkopuolelle. Alueelliset erot ovat suuria, ja eniten potentiaalia on läntisissä ja pohjoisissa maakunnissa. Voimassa olevat maakuntakaavat ovat mahdollistaneet uusien tuulivoima-alueiden kartoituksen ja osoittamisen.
AIDON ENERGIATEHOKKUUDEN EDELLYTYS ON HYVÄ LÄMMÖNERISTYS
20.03.2024Rakenteellinen energiatehokkuus on entistä tärkeämpää, kun rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät EPBD-direktiivin myötä. Eristäminen on keskiössä, sillä se vähentää merkittävästi lämmitysenergian tarvetta ja tekee taloista energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä. Vaikka monet taloyhtiöt ovat tehneet energiatehokkuutta parantaakseen ovi- ja ikkunaremontteja tai lämmitysjärjestelmän vaihtoja, lisäeristämistä on hyödynnetty vain harvoin, vaikka se olisi tehokkain keino vähentää suoraan lämmitysenergian tarvetta ja kustannuksia. VTT Expert Servicen laskelmien mukaan lämmöneristyksen päivittämisellä voitaisiin leikata noin kolmannes rakennusten lämmitysenergian kulutuksesta.